Kalaprinsessa Kalassa

Onnetonta on ollunna

2024-02-15T18:22:00+02:00

Helmikuu vetelee jo puolessa välissä ja minä olen käynyt tänä vuonna kaksi kertaa pilkillä. Siis mitä hittoa? No kelit on olleet aikamoisia koko talven. Jos ei ole ollut -25 pakkasta on ollut kamala lumimyrsky tai tuullut niin että ei pystyssä kestä. Tai sitten potkuria pitäisi työntää puolen metrin lumivesisohkassa ja jäälle päästäkseen pitäisi olla kahluuhousut että selviää kuivin sukin niin eipä oikein ole ollut tähdet kohdillaan. Tai sitten olen maannut viikon sängynpohjalla tuon veemäisen selkäsairauden takia kun jalat ei kanna askeltakaan. Ei sitä silloin oikein pilkkijäät huutele kutsuvina. Lähinnä särkylääkepaketti ja sänky huutelee kun ei muuta kivutonta asentoa löydy kuin kyljellään maaten. No nyt selkä on taas suht kuosissa että kävelykin onnistuu jotenkuten, mutta kivuthan ei koskaan minulta katoa minnekään. Ne ovat aina läsnä 24/7. Välillä vähemmän, usein vähän enemmän. Jos joskus heräisin ettei mihinkään koske, luulisin että olen kuollut. Niin erikoista olisi kivuton päivä mulle. En muista milloin sellainen olisi ollut? Siitä on varmasti 10 vuotta ainakin aikaa.....
Kävelymatkat on kyllä vuosi vuodelta vaan lyhentyneet. Ilman tukea (sauvat, keppi tai potkuri) ei oikein minkäänlainen kävely enää luonnistu kuin 15m korkeintaan. Kyllä tää niin surkeeta on että kyynel on ollu sen useat kerrat silmäkulmassa kun tuntuu niin epäreilulta. Miksi juuri minä? Miksi minä joka haluaisin liikkua, pilkkiä, vaeltaa, hiihtää, lasketella ja vaikka mitä muuta. Miksi minulla on sellainen selkävika mitä kukaan ei osaa parantaa? Ei kukaan spesialisti lääkäri niksauttaja tai hihhuliveikko, vaikka kaikki mahdolliset on läpikäyty. Kaikki vaan työntää erilaista jumppa ja venyttelyohjetta tai lääkettä mutta mikään ei auta. Se nyt vaan on tollanen. Sen kanssa pitää oppia elämään. Niinpä. Kiitos vaan tästä.
Mutta näillä nyt mennään ja purraan hammasta eikä periksi anneta. Jokaisella on omat hankaluutensa jossain asiassa. Mulla se on tämä kipu joka rajoittaa koko elämää. Kaikkea harrastamista ja menemistä. Elämä on pers¤¤¤tä vai miten se meni. Yritetään sitkutella ja mennään miten pystytään. Ei tässä muukaan auta.

Yhden reiän taktiikalla

2023-12-17T19:58:00+02:00

Toiset on liikenteessä yhden pysähdyksen taktiikalla niin minä toteutin sitä tänään pilkkikisassa :) Samalla siis oli myös yhden reiän taktiikka koska en kairannut kuin yhden reiän :) Sellaista joskus tapahtuu mutta aika harvoin. Kun reiästä alkoi heti tulla kalaa niin en oikein keksinyt syytä vaihtaa reikää koko 3 tunnin aikana. No jälkeenpäin kun ajattelee niin ehkä olisi pitänyt etsiä isompaa kalaa mutta kun eihän sitä kesken kisan tiedä miten paljon ja minkä kokoista kalaa toiset saa niin se on vähän riskipeliä lähteä antavan reiän luota etsimään vielä parempaa.....
No minä tein päätöksen enkä lähtenyt. Olisi kuitenkin pitänyt koska voittaja oli löytänyt isompaa ahventa ja vei voiton ja kinkun. Minun oli tällä kertaa tyytyminen toiseen tilaan ja savukalaan 5600g saaliilla. Mutta sellaista se on välillä. Aina ei voi voittaa. Ei edes joka kerta. Kyllähän se kyrsii että mokaa mutta ensi kerralla sitten taas taistellaan voitosta. Minähän lähden kisaan aina voittamaan. EN sinne muuten edes lähtisi. Jos kadotan voitontahdon, voin lopettaa kilpailemisen. Koska minulle se on ainoa syy käydä kisoissa. Voitontahto! Ilman sitä en voi kuvitella edes kilpailevani. Jos ei ole kilpailuviettiä eikä voitontahtoa, miksi menisin kisoihin? Jollain muulla voi olla joku muu syy kisoissa käymiseen, minulla ei. Että silleen :)

Toivotan kaikille lukijoille Hyvää Joulua ja kireitä siimoja ensi vuodelle!

Pilkkikausi avattu historiallisesti

2023-12-08T10:47:00+02:00

Enpä kyllä muista oman aktiivisen pilkkimisurani aikana (eli 14vuotta) ikinä että ensimmäinen pilkkireissu olisi ollut merelle? No tänä vuonna se oli näin. Ajeltiin parina viikonloppuna tuttuja paikkoja lähiseudulla läpi ja kun jää ei ollut paksua eikä hyvää ja lunta tuli kokoajan vaan lisää niin lopputulema oli se että meren jää oli se paras jää tällä seudulla.
Mutta en valita. Kyllä meri on aina meri. Siellä kun on lääniä ja kalastoa vaikka miten niin onhan se merellä aina mukava pilkkiä kun voi saada minkä kalan vaan. Nyt kauden aloituspaikassa lähirannalla oli n.13cm hyvää jäätä. Ei kerroksia tms. Lunta toki jään päällä oli se reilu nilkkaan asti niin sekin vielä menetteli kun ei tarvinnut kauas kävellä. Ja ekasta reiästä alkoi heti tulla ahvenia. Eli ei voisi kausi paremmin alkaa! Eihän ne mitään isoja ahvenia olleet mutta ei sen väliä. Pääasia että pääsi pilkille. Olen sitä vapusta asti odottanut, kun pilkin nostin Hossan vedestä ylös. Odotus alkoi samantien. Se varmaan on tässä kaikille lukijoille jo tullut selväksi vuosien aikana että mitään kalastusta en odota niin kovasti kuin pilkintää. Kaikki kalastus on tosi kivaa mutta pilkintä on se ykkösjuttu! On ollut aina ja tulee olemaan! Ja talvi lempivuodenaika.
Kesästä en välitä, paitsi jos on alle 20 lämmintä niin vedet ei lämpene liikaa ja pysyy kalastamaan. Syksy on sitten se seuraavaksi parhain aika kun pääsee jigittelemään ja tietysti perinteinen Lapin reissu elokuun lopussa on se mitä aina odottaa. Kevät on vähän niin ja näin. Ei oikein mitään lempiaikaa kun ihana talvi loppuu ja seuraaavaan on pitkä aika odottaa. Mut kyllä silloinkin kalastellaan ahkerasti. Tottakai.

Mutta talvikausi on nyt auki ja olen onnellinen siitä. Tästä se alkaa :)

I'm back eli täällä taas

2023-11-06T20:32:00+02:00

Kylläpäs tämä aika vierähtää. Aiotusta tauosta täällä tuli hirveän pitkä monesta syystä johtuen. En niitä nyt tässä ala selittelemään mutta pääasia että olen nyt vihdoin täällä ja mulla on uusi kone. Jee!
Lyhyesti tiivistettynä; kalassa on käyty läpi vuoden entiseen malliin. Tänä vuonna käytiin jälleen Hossassa ja siellä kalastus oli yhtä vaikeaa kun aina ennenkin. Ahvenet kiersi meidät kaukaa ja saaliiksi tuli lähinnä taimenia kirjolohia ja harjuksia. Sellaista se on :) Hirveä kohtalo ;) Mutta kiva siellä on aina käydä. Kala ei ole mulle koskaan reissuilla se pääasia. Enemmänkin kaikki muu. Maisemat ja rauha ja se kalastus. Olen ehkä outolintu mutta siihenhän on totuttu.

Yksi malliesimerkki kilosesta harrista

Keväällä käytiin perinteinen jokikalareissu. Tälläkertaa pitkästäaikaa Ruunaan maisemiin. Ei oltu kuin kolme yötä ja suurin osa ajasta vietetiin ei-hotspotpaikoissa koska mehän ollaan kunnon erakoita molemmat niin eipä oikein ihmispaikat innosta. Eli kalastelut kohdentui vähän erikoisempiin paikkoihin ja kalat jäivät muutamiin kappaleisiin. Asiaa hankaloitti vielä erittäin kylmä ja korkealla oleva vesi niin eipä odotuksia oikein ollut kalan suhteen. Mutta syömään päästiin kirjolohta eli ei ihan munat pataan.

Jokimaisemaa joen itäpuolelta

Kesä meni sitten merellä ja järvellä kalastellessa ahventa ja kuhaa. Välillä tuli hyvin välillä oli hankalampaa. Niinhän se on. Ja se kai se tän lajin suola onkin. Että ei ole liian helppoa. Olishan se tylsää jos aina tulisi kalaa niin paljon kun vaan jaksaa vetää. Mikäs siinä sitten enää olis jännää ja kivaa. No mut joo kesä oli ja meni.
Elokuun lopussa suunnattiin tietenkin vaunureissulle pohjoiseen. Ensin oltiin vajaa viikko Savukosken yläpuolella Kemijoen latvoilla kalassa. Eri jokia kierrettiin ja nautittiin maisemista. Kalat oli aika pieniä mutta niitä tuli ihan mukavasti. Taimenta ja harjusta. Kivaa ja kaunista oli kalastella kaikessa rauhassa omineen ilman muita kalastajia.

Kaunista Kemijoen maisemaa

Siitä sitten jatkettiin matkaa Suomen päälaen Utsjoen kautta Norjan puolelle ja Varanginvuonon pohjoispuolelle Vardoon. Siinä matkan varrella kalasteltiin siellä ja täällä. Seitiä turskaa kampelaa simppua ja puna-ahventa tuli saaliiksi. Taaskaan ei koolla pääse hekumoimaan mutta kaloja kuitenkin. Ja kun ekaa kertaa onnistui Norjan kaloja saamaan ja sellaisia mitä ei edes tunnistanut ensin niin fiiliksissä oltiin taas :) Täytyy kyllä sanoa että on ne maisemat Norjassa ihan erilaiset kuin Suomen puolella. EI voi verrata mitenkään. Kyllä mun sydän suli täysin ja sinne on päästävä ensi vuonna uudestaan ihan pakolla. Vaikka olen Norjassa lapsena käynyt useinkin niin jotenkin sitä näin 30 vuoden jälkeen kaikke katsoi ihan uusin silmin ja mielin. Kaunista, niin kaunista. Ihan mihin katsoi. Vesi oli uskomattoman kirkasta ja suolaista. Vuoret karuja kivikkoisia ja korkeita. Luntakin näkyi keskellä kesää huipuilla. Ja sekös talvi-ihmistä ihastutti. Loppuun muutama kuva.

Nyt odotellaan sitten kieli pitkällä talven tuloa. Sitä parasta aikaa vuodesta. Voi että ootan että saa kairata ensimmäisen reiän ja kun vapa nytkähtää ahvenen painosta. Oijoi että polttelee :D

Kausi avattu

2023-01-08T11:28:00+02:00

Miten aika rientää

2022-11-14T16:08:00+02:00

Talvi oli ja meni

2022-05-05T11:07:00+03:00

Näinhän se aina on. Talvi loppuu ihan kesken. Vaikka tänä vuonna se oli erityisen pitkä niin silti se loppuu kesken. Näin talvea rakastavana olen toki onnellinen näinkin pitkästä pilkkikaudesta mutta oishan sitä voinu vielä jatkaa :) Olihan se toki aika outoa käydä täällä vielä huhtikuun puolivälissä pilkillä ja lähteä saman viikon lopulla Hossan reissulle? Tuntui että mentiin sinne ihan väärään aikaan. Viime vuonna oltiin käyty ennen reissua jo silakoita litkaamassa, Kymijoella kirrejahdissa ja veneelläkin jigiä heittämässä. Niin nyt oli jäätä vielä lähtiessä. Mutta tälläistä se joskus on.
Tämä kausi ei tuonut mitään ihmeellisiä onnistumisia kalojen koon suhteen. Toki syöntiahvenia tuli saatua mutta ei mitään sellaista mikä olisi jäänyt mieleen että jee olipa hieno saalis. Ja kaikissa entisissä hyvissä paikoissa ei ehditty edes käydä kun tuli taas löydettyä uusia paikkoja niin kaikkialle ei vaan ehdi.
Hossa oli myös haasteellinen tälläkin kertaa. Jään päällä ei ollut lunta ja kelit aurinkoiset ja kirkkaat vedet niin yhdistelmä on huono. Vaikka kuinka kierrettiin entiset hyvät paikat ja uudet paikat 1-10m syvyyksiä niin kaiun näyttö ammotti tyhjyyttään. Ei mitään missään. Kaksi ekaa päivää meni ilman nykyn nykyä. Alkoi jo usko loppua että ei tästä tuu mitään. Oli kuuma ja hiki ja jäänpinta alkoi pettää auringon voimasta ja liikkuminen hankaloitui. Kyllä siinä kieltämättä tuli mieleen edesmenneen Irman sanat että "kaikkee hittoo sit ihmisen tulee lähettyy" :) Tiistaina satoikin sitten räntäpaskoo 10cm ja loppuviikko olikin jo vähän parempi. Pikkuhiljaa kala alkoi aktivoitua ja saatiin kirjolohia, taimenia ja harrejakin vuoden tauon jälkeen.
Mulla sattui lottovoittopäivä kun sain samana päivän kaksi suurkalarajan ylittävää harria. 50cm/1200g ja 52cm/1350g. Nyt näitä on sitten jo neljä eli taas tulee kaksi suurkalastajamerkkiä postissa. Yhteissaldo on sitten 6kpl. Että ei huono :)
Sain Eränkävijöiden Akilta vinkin hyvästä vieheestä kirkkaisiin vesiin ja eikun ostamaan sen värinen Mosari niin siihenhän se isompi harri sitten nappasi. Kiitokset Akille vinkistä :) Toki aiempien vuosien harrit oli tulleet suht samanvärisillä morreilla/mosareilla että ei se nyt mikään ylläriihmeväri ollut. Luonnonväri oranssilla iskupisteellä. Se riittää :)
Kyllä oli taas tekemistä että sai osumaan 5" reikään kun ne pitää mahotonta rallia jään alla. EIkä siima voi olla ihmeen paksua tai muuten vieheet ei ui hyvin ja kala ei ota. Että kieli keskellä suuta ja pelko persiissä sai näitä väsytellä että osuu avantoon ja saa vielä ylöskin. HUH! Mutta onni oli puolella ja nämä kaksi upeaa kalaa näki päivän valon. Pikainen punnitus ja mittaus ja takaisin uimaan. Heippa hei ja kiitos ralleista!

Että tälläinen reissu ja talvi tälläkertaa. Nyt sitten pitää alkaa suunnata katseita kesäkauteen ja eri kalastusmuotoihin ja kisailuun. Vielä ei hirveästi innosta mikään, kun tää on aina tätä luopumisen tuskaa talvesta :( Ja kesän pelkoa. Helteen pelkoa. Selviämisen pelkoa. Mielellään hyppäisin tästä toukokuusta suoraan elokuun loppuun Lapin reissun kynnykselle. Sitten olisikin jo ihana jigaussyksy tuloillaan ja ihana talvi. Mutta niinhän en pysty tekemään vaikka kuinka haluaisin. Että otettava on taas vastaan se mitä tulee. Toivoa parasta eli viileää kesää ja pelätä pahinta eli kuumuutta.....
Näihin kuviin ja tunnelimiin.

52cm kauneutta

50cm harri

Kevätjäillä

2022-03-24T11:34:00+02:00

Onpa ollut upeat kelit lähes koko maaliskuun! Aurinkoa ja ei kovia pakkasiakaan kuin öisin. Jäällä alkaa olla jo miellyttävä liikkua. Poikkeuksiakin tietysti on. Eli jokapaikassa ei lumi ole sulanut jäältä pois ja se hankaloittaa vielä paikoin liikkumista varsinkin plussakelillä. Aamuisin on pakkasella ollut kiva potkutella mutta iltapäivästä ei niin mukavaa enää. No sateen sattuessa sateessa vai miten se menikään. Mennään miten kyetään. Pääasia että pääsee pilkille.
Vietimme kesälomaviikon maaliskuun puolivälissä ja kävimme 7 päivänä pilkillä siellä ja täällä. Pääasiassam kävimme tuttuja paikkoja mutta myös muutama uusi paikka tuli kokeiltua. Saalis koostui pääasiassa ahvenista koko viikon. Me ei niin kuhan perässä tms juosta. Ahven on se kohdekala. Käytiin tosin yhtenä päivänä kirrepilkillä Heinolassa mutta ei siitä oikein jäänyt kerrottavaa :) Kiva päivä, hyvä sää, muutama tälli ja ylös ei yhtään kalaaa. Mutta sellasta se on :)
Yhdet kisatkin tuli taas käytyä voittamassa. Paikka oli tuttu mutta kalat ei löytyneet sieltä mistä ennen. Eli uusia mestoja piti nyt etsiä. Ja näillä jäämäärillä se ei ole helppoa. EN muista koska olisi merelläkin ollut kairan kierteen verran jäätä että polvillaan saa kairata melkein! HUH! Aika hurjaa! Pohjoisessahan siihen on tottunut mutta että etelärannikolla? Mutta parempi tämäkin kun ei jäätä ollenkaan. En valita :) Hikeä ja voimia se kysyy käsipelin kairata. Haba kasvaa :)
Kellojakin pian siirretään ja sehän tarkoittaa iltapilkinnän alkamista. Toivottavasti kelit vaan ei tästä lämpene enää yhtään että jäät säilyy vielä kauan. Eihän tätä herkkua malttaisi lopettaa ei sitten millään :) On kyllä ollut hieno talvi. Vaikkei kalallisesti mutta kelien suhteen aivan upea. Toki haittojakin lumesta on ollut mutta sellaista se on. Kaikkea ei voi saada. Silti kunnon talvi on aina kunnon talvi.

Meri on aina meri <3

Kunnon talvi

2022-02-21T13:04:00+02:00

Juu onhan tää ollut aikamoinen talvi. Näemmä alkaa olla nämä Suomen talvisäät tälläisiä että joko talvea ei tule ollenkaan tai sitten menee ihan överiksi. Niinkuin nyt. Olisi kyllä riittänyt viidesosa tästä lumimäärästä mikä nyt on taivaalta satanut. Itselle ainakin riittäisi että olisi joku 20cm lunta että olisi kauniin valkoista. Sen enempää minä en sitä tarvi. Pakkasta ja aurinkoa voisi sitten olla joka päivä että kelit pysyisi kuivina ja jäät hyvinä. Eilen oli oikein mukava keli kun aurinko paistoi kokopäivän ja tuultakaan ei ollut kuin hetkittäin. Ja mittari siinä nollan tuntumassa. Sellainen on minun lempitalvi. Mutta eihän sellaista saa mitä haluaa, vaan pitää ottaa mitä meille annetaan. Mutta silti tämä kunnon talvi on sata kertaa kivempaa kuin harmaus vesisade ja nurmikko esissä talvella niinkuin toissatalvena oli. Meri ei jäätynyt ollenkaan ja pilkille piti ajaa pohjoiseen 100km. Ihan hirveetä! Mutta joo. Lumi tekee kaiken nyt hankalaksi. Jäällä on huono kulkea kun pitää aina lykätä tuota kävelytukea eli kelkkaa. Teillä on huono ajaa kun ne on aika hirveässä kunnossa jokapuolella ja niin kapeita että ohittamaan ei mahdu. Ja parkkipaikat on tosi vähissä kun yrittää jäälle päästä. Että ei hyvä ollenkaan. Ja siksi jäällä käyminen on rajoittunut tiettyihin paikkoihin missä nuo asia on edes jollain mallilla. Mihinkään "entisiin" paikkoihin ei ole päästy sitten ollenkaan juuri lumiongelmien vuoksi. Harmittaa mutta minkäs teet. Pitää nyt toivoa että nuo lumet sulaa ja jäät jää että edes maaliskuussa päästäisiin minne haluttaa eikä sään takia joudu jäämään vaan lähinurkille. Sen näkee sitten miten käy.

Eilen siis kisailtiin taas oman seuran kesken. Paikka oli sellainen etten ole ennen siellä pilkillä käynyt ja se toi oman jännityksen asiaan. Ja kun vielä kartasta katseli että lähiranta on matalaa ja sinne pitää kävellä 400m ennenkun on edes jäällä niin mietin pari kertaa että lähdenkö edes yrittämään vai jäänkö suosiolla kotiin. No onneksi meidän seurassa ollaan niin ymmärtäväisiä että sain luvan ajaa auton toiseen paikkaan mistä pääsin paljon paremmin jäälle. Kiitos siitä seuran johdolle! No heti tuli selväksi että enpä jäällä taida sataa metriä kauemmas rämpiä kun lumen alla oli sohkaa ja vettä. Ei kiva yhdistelmä potkurin jalaksille pakkasessa. Eli siihen jäätiin mihin jaksoi tallustella, viimeisten kivien luokse ja siinä oltiin. No sinänsä ihan hyvä valinta. Tein vain 5 reikää koko kisan aikana koska niistä sai hyvin kalaa niin mitäpä sitä enempää tekemään. Kala oli pientä mutta melkein 5 kiloa sitä kertyi niin olin tosi tyytyväinen tulokseen. Pieni sinikromimorri oli hyvä peli samoin oranssi morri. Sillä heltisi taas voitto. Jes! Enpä olisi uskonut kun toiset oli paikassa ennenkin pilkkineet ja tiesivät mitä on odotettavissa ja kun vielä puhuivat että lähtöranta on matala ja kalaton. Noh minä onnistuin siitä rannasta kuitenkin 2m syvyydestä kalaa tuon verran löytämään. Että en voi valittaa. Kiva keli ja kiva päivä oli. Kiitollinen siitä!
Ensi viikonloppu on kisavapaa joten silloin suuntaamme toivottavasti jonnekin hupipilkille. Siitä viikon päästä olisi pm-pilkki ja sitten SM-pilkki mutta katsotaan nyt miten nää asiat tässä suttaantuu että lähdetäänkö ollenkaan näihin mukaan.......

Pilkintää

2022-01-30T11:31:00+02:00

Niin se tammikuukin alkaa olla taputeltu. Miten se meni että viuh vaan? Pilkille en ole monesta syystä päässyt kuin pari kertaa viikossa. Yksin on vähän ikävä käydä kun olen varovainen jäiden suhteen. Vaikka tiedän että tutuissa paikoissa on hyvä jää niin silti en halua ottaa riskejä. Ja useana viikonloppuna on ollut aika kehno keli pilkkikamun mielestä niin ei ole aina seuraa saanut :( Eli käynyt olen mutta en niin usein kun oli toiveissa. Mitään kehuttavia saaliita ei ole tullut. Ahvenia pääasiassa mutta syötävän kokoisia aika vähän. Osuin joskus reilu viikko sitten yhden kerran hyvälle kaikankalan paikalle. Reiästä nousi isoja lahnoja särkiä yms "kiiltävää kalaa": Ahvenet oli silloin vähissä. Johtuen ilmeisesti näistä muista lajeista joita oli kaiun näyttö tulvillaan. No olihan niitäkin mukava morrilla vedellä ja katkaista kerran siimakin koska olivat niin isoja. Vaikka kyllä ne samanpainoiset ahvenet olis olleet vielä kivempia saada. Mutta Ahtihan antaa sen minkä antaa. Minä vain otan vastaan :)

Käytiinhän me tässä joku viikko sitten myös pitkästä aikaa kirrepilkillä Heinolassa. Keli oli hieno aurinkoinen ja jäällä hyvä liikkua. Saaliiksi saatiin pari kirreä ootto-ongella. Mitään kiinnostusta ei kirreillä ollut pilkkien suhteen vaikka minkälaista viehettä niille tarjosi. Ne vain vilkaisivat ja uivat tiehensä. EI niin ei. Mutta kiva että saatiin edes ootolla kalaa. Aina tosin olisi kivempi saada kalat pilkkien mutta tähänkin pätee se sama että Ahtihan antaa sen minkä antaa. Minä vain otan vastaan :)

Yhdet kisatkin taas tuli käytyä samassa paikassa kuin viimeksi. Nyt oli lumipeite kasvanut jäällä ihan kiitettävästi ja liikkuminen potkurilla oli aika tuskaisaa välillä. Toisinpaikoin lunta oli ihan siedettävä määrä mutta toisinpaikoin ihan liikaa. Eli minun reissu jäi jälleen kerran lähtörantaan. Mutta onneksi onnistuin löytämään edellisen kerran ottipaikan läheltä myös nyt kalaa. En paljoa mutta sen verran että voitto heltisi. 2,5kg oli tällä kertaa minun ahvensaalis. Pientä ahventa vaan oli minun pussissa eli asiaa ison kalan palkintopuntariin ei ollut. Se potti vietiin reilun 300g ahvenella.

Toivottavasti tämä lumen tulo loppuu vihdoin viimein ja tulisi vaihteeksi vesisadetta että lumi tasoittuisi jäällä hyväksi liikkua. Mutta sekin meille annetaan tuolta ylhäältä, me vaan otetaan vastaan mitä annetaan. Toivoa kai silti saa aina :)

Heinolan saaliit

Heinolan aurinkoinen päivä