Pitkän tauon jälkeen (tai ainakin minusta tuntuu veneetön kalastus kahteen viikkoon pitkältä?) pääsimme veneellä taas kalastelemaan. Suuntasimme tälläkertaa Salmenvirran vesille, koska lähiaikoin kalantulo oli selvästi heikentynyt tai jopa loppunut Tervasaaren suunnilla. Siksi ajattelimme että kenties kalat ovat matkanneet kohti pohjoista - toisin kuin linnut tähän aikaan vuodesta - ja uineet Salmenvirtaa ylöspäin. No sitä lähdimme siis katsomaan. 
Heti vesille päästyämme huomasin luotaimesta että kalaa oli vedessä ihan puurona. Oli sekä pientä kalaa että isompaakin. Laitureiden kohdalla missä vettä on yli 9 metriä kalat sijoittuivat 3-8 metrin välille. Eli välillä kalamassaa oli 5 metriä paksulta :D Ihan hurjaa. Tosin kalat taisivat olla enimmäkseen särkikalaa ja sen sukuista koska hanakasti jäivät kiinni niin jigiin kuin pilkkiinkin. Ja näyttipähän muutama itänaapuri onkivan niitä rannalta ihan solkenaan.
Löysimme kuitenkin pian ahvenpaikan ja ahvenia alkoi nousta ihan mukavaan tahtiin veneeseen. Suurin osa oli ikävä kyllä meidän mittarilla liian pieniä fileoitavaksi mutta kyllä seassa oli paljon filekalojakin. En tiedä mistä johtui mutta kalat iskivät todella heikosti kiinni. Vaihtelin kelaustekniikoita ja jigipäitä yms mutta silti tärppejä ei meinannut edes huomata. Tuntui että jigi kelpasi vasta kun se oli pohjassa. Ja kun alkoi kelata se olikin yhtäkkiä painava. En ole tuollaiseen ahvenen kohdalla törmännyt aiemmin. Monesti kuha on iskenyt varovasti mutta että ahvenkin? Hyvin erikoista syöntiä....
Lämpötila näytti +5 astetta eli kylmäähän vesi jo on ja varmaankin kalan liikkeet jo hidastuneet. Mutta en tiedä vaikuttiko se tärppien tunnottomuuteen vai mikä? No pääasia kuitenkin että kaloja saatiin ihan mukavasti päivän aikana. Kuhat loistivat poissaolollaan mutta eipä se haitannut. Mieluummin minä ahventa syön kuin kuhaa. Olen kai outo??
Kokeilin myös jossain vaiheessa pilkkiä eli kaivoin kirjolohivavan esille niiden "isojen varalle" ja päässä oli talven reissuilta edelleen rautulätkä ja mätimorri. No mitäpä niitä vaihtamaan. Kovasti se näytti kelpaavan niin ahvenille, lahnoille kuin särjillekin. Mukavahan niitä oli väsytellä räikkä soiden. Siinäpä se päivä meni nopeasti ja kruununa vielä päivälle näin upea auringonlasku valaisi taivaanrannan. Toivottavasti pääsemme vielä edes kerran veneellä tuonne kalaan ennen talven tuloa. Vaikka saisi se talvi jo tullakkin. Pilkille on niin kova hinku jo!


IMG_20181104_160955~2.jpg