tiistai, 12. lokakuu 2021

Tiukassa on.....

Tulipa taas kahden viikon tauko mökkikalastukseen. No mutta sunnuntaina päästiin käymään vihdoin mökin kalarikkailla vesillä. Niin kalarikkaitahan ne vedet ovat, mutta koskaan ei voi olla varma että sieltä saalista tulee. Joskus se on helpompaa ja joskus vaikeampaa. Viime kerralla meni kauan ennenkuin ahvenpaikka löytyi. Sitten kun parvi löytyi niin sen kun vaan nosteli niitä veneeseen joka heitolla. Nyt etsittiin taas tunti toisensa perään, mutta varsinaista parvea ei löytynyt vaikka ajeltiin kaiun kanssa ristiin rastiin niitä "varmoja paikkoja" läpi. Tyhjää oli. Yksittäisiä ahvenia sieltä täältä tupsahteli mutta ei vaan sitä parvea löytynyt. Olivatko kenties hävinneet jo itänaapurin puolelle? Kuitenkin keli oli koko päivän ihan hyvä kalastaa ja menihän siinä taas se 7h että hupsista vaan. Aina se aika kuitenkin loppuu kesken. Plaah. 
Kotiin viemisiksi oli päivän päätteeksi vain muutama parempi ahven ja minun saamat kaksi kuhaa. Päivän viehe oli Jasun Louhen nro 104. Jännä oli huomata että heittelin muuten samanlaista jigiä, mutta sirppipyrstöllistä niin se ei kelvannut. Piti olla tuo lapiopyrstömallinen. Ja sama jigi samalla pyrstöllä mutta mustilla viiruilla ei myöskään kelvannut. Kalat oli kokopäivän jotenkin tosi varovaisia eikä mikään oikein tuntunut toimivan. Vaikka vaihdoin jigimallia ja väriä ja kokoakin tiheään niin ei oikein mikään innostanut. Tuo 104 osoittautui sitten parhaaksi ja sain sillä niin ahvenia haukia ja ne parhaimmat kuhatkin. Plus 10kunta alamittakuhaa. Eli sellainen reissu tälläkertaa. 


244765938_10159462726972460_472005928370

Siinä 45cm ja 53cm kuha kera ottipelin.

Lauantaina oltiin pitkästä aikaa kisoissa eli oman seuran laituripilkeissä. Teema oli tälläkertaa 5 suurinta kalaa.  Ja vain yksi sarja eli naiset ja miehet sekaisin. Kaloja nousi ihan mukavasti päivän aikana. Ei nyt mitään kymmentä kiloa mutta niin että tekemistä oli. Varsinkin kun vettä oli taas jumalattomasti 5-7m niin siimaa sai lapata eestaas ja selviä sotkuja jne. Että ei ollu tylsää ei :) Mutta kiva oli päästä kisoihin pitkästä aikaa. Ja saada kalaa.
Noh sehän olikin sitten jännää kun tuli eri rotuisia kaloja niin oli aika vaikeaa niistä arvioida onko lätyskä pasuri/lahna painavampi kuin esim ahven. Ulkomuoto hämäsi aikapaljon. Piti vaan käsituntumalla arvioida mitkä ne 5 isointa olivat. Minä valikoin punnitukseen yhden ahvenen ja 4 pasuria. En tiedä menikö mönkään vai ei mutta niillä mentiin mitä käsi ja silmä sanoi. Edelliseen kilpailijaan jäi 6g eroa että tiedä sitten oliko pussin pohjalla sittenkin se kala mikä olisi puntariin kannattanut laittaa. Mutta onneksi minulle osui yksi isompi pasuri millä voitin suurimman kalan palkinnon. Palkinto olikin sellainen mitä olin jo ajatellut että kun taas joskus kisoissa alan enempi käymään, niin ostan vapatelineen. mihin saa onkivavat avattua valmiiksi kenolleen oottaamaan. No nyt sellainen sitten tuli. Kiva juttu! Kiitos vaan lahjoittajalle, jonka nimeä en nyt muista :)

torstai, 23. syyskuu 2021

Sukkela syksy

Tämä syksy on mennyt niin nopeasti ettei ole perään ehtinyt. Kun viimein se helvetti jota kesäksi kutsutaan, loppui ja minäkin pääsin viimein ulos kalastuksen pariin, ei ole ehtinyt tännekään mitään kirjoitella. Nyt asia piti siis viimein korjata.
Elokuun lopussa kävimme jälleen Naruskassa kalastelemassa. Tällä kertaa kelit olivat oikein mainiot. Vain parina päivänä ripsaisi vettä ja muina päivinä oli n. 10c lämmintä eli oikein passelit kalakelit auringon paistellessa. Ötököitäkään ei ollut ollenkaan niin paljon kuin edellisellä kertaa eli myrkyt sai olla suht rauhassa purkeissaan. Viimeisenä päivänä tosin oli 15c lämmintä niin nekin jostain innostuivat pörräilemään joten täytyi purkilla käydä. Kaloja saatiin jokapäivä jotain mutta mittakalat eivät tällä kertaa koukkuihin tarttuneet. Hilkulla käytiin niin harjusten kuin taimenten kanssa mutta ihan ei riittäneet mitat. Mutta ei se haitannut. Pääasia oli että kalaa sai ja sai kalastaa rauhassa maisemista nauttien. Oli taas kerran ihanaa kun ei muita kalastajia näkynyt missään. Ihanan rauhallista. Ainoastaan poroja kuljeskeli samoilla poluilla meidän kanssa. Niin parasta! Viimeisenä kalapäivänä vastarannan mökin pojat kävivät joella kalassa eli se oli ainoa kontakti muihin ihmisiin. Sellaista se meidän unelmaloma on. Ei ketään missään. Kauniit maisemat, kalavedet, hiljaisuus, rauha. Perfecto!

Käväisimme myös mökki-isännän veneellä kalassa Saukkojärvellä kun edellisellä kerralla emme ehtineet niin nyt päätettiin korjata asia. Saalis jäi kehnoksi vaikka kokeilimme virveliä sekä onkea. Pientä ahventa pääasiassa ja särkikalaa oli tulos. No eipä mitään. Kokemus oli kuitenkin hieno. Näimme kuukkelilauman ihan läheltä etsimässä rannassa ruokaa meistä välittämättä. Niitä oli kiva seurailla. Hienoja lintuja ja rohkeita. 

240734601_10159391125002460_527313469613
Saukkojärven iltamaisemaa

Parina aamuna oli jo pakkastakin kun heräsimme. Auton lasit olivat ihan jäässä ja pellot kuurassa. Tämä toi jo varvukoihin mukavasti ruskaa mutta puut säilyivät vielä kesäisen vihreinä. 
239417156_10159383696457460_700575731099
Jäässä se on

Reissun kaunein kala oli tämä mutu. Näitä tuli pikkupuroilta vaikka miten. Jotkut olivat kauniimpia vielä kuin toiset.

240697597_10159388105652460_562411166724
Mutu

Täällä kotona on ollut vähän probleemia veneen kanssa. Huomattin että mökkiveneen kölissä oli halkeama. Sehän piti tietenkin tuoda sieltä kotiin korjaukseen ja odotella korjaajaexperttiä reissulta sitä korjaamaan. Täällä sitten on siirrelty ttä varten toista venettä traikulta pois lavojen päälle ja taas takaisin kun on käyty merellä kalassa ja taas pois että mökkiveneen saa takaisin sille ja mökille ja kaikkea sellaista touhua .... Onneksi nyt vene on korjattu ja taas takaisin mökkivesillä. Vaihdoimme samalla myös veneen toiseen venerantaan. Sinne on nyt hieman pidempi matka kuin edelliseen mutta tie on parempi eli yhtä nopea ajaa kuin edelliseen paikkaan, nyt kalapaikat ovat 2km lähempänä eli ihan nokan edessä ja ei tarvitse rämpiä hakkuuaukean upottavassa mudassa isoa mäkeä eestaas kamojen kanssa. Ne voi mättää nyt veneeseen suoraan autosta. Jippii!!! Sinne olisi tarkoitus mennä viikonloppuna taas kalalle. Jes!
Litkauskausikin on jo avattu ja pari kertaa olen pari pannullista niitä hakenut. Vielä ei kausi ole kunnolla käynnissä eli parviä ei ole ollut vaan yksittäisiä haileja vaan on nosteltu. Oi sitä aikaa kun niitä tulee litkan täydeltä kerrallaan. Toivottavasti osutaan sellaisena päivänä paikalle. 
Merellä on jo kiivas kuhakausi menossa. Laiturit pullottavat heittäjiä iltaisin. Olen käynyt pari kertaa mutta en oikein tykkää kun kalanahneus menee joillakin yli ja siinä sitten unohtuu käytöstavat ja kaikki. Tungetaan ihan viereen heittämään vaikka olisi tilaa olla kauempanakin mutta kun siinä on just se hyvä paikka niin pakko saada heittää siihen, heitetään toisen kanssa samaan kohtaan eli ihan vinoon vaikka oma sektori olisi ihan toiseen suuntaan, heitetään toisen siimojen yli jne. En ymmärrä tuollaista. Ja varsinkin kun on kyseessä ulkomaalaistaustainen mies ja vieressä nainen niin silloin kunnioitus häviää kyllä ihan täysin. Tulee olo että nainen on nolla. Ei siitä tarvi välittää. Se on ilmaa vaan :( Ikävää todistaa tälläistä käytöstä nykypäivänä. Siksi hakeudun sellaisiin paikkoihin että siihen ei toinen ihan viereen pääse. Aina sekään ei auta vaan tunkijoita riittää siitä huolimatta. Ikävä kyllä...................
Veneellä on pari kertaa käyty myös jo merellä ja ahvenia on tullut ihan kivasti. Fileitä on siis tehty pakkaseen sekä syöty. Kuhia samaten on tullut ja niitäkin syöty sekä pakastettu. Tässäkin pätee sama kaava eli on menty sinne missä ei tungosta ole. Saaliista viis. Ei jaksa tässäkään ymmärtää että tungetaan ihan viereen vaikka tilaa olisi miten. Samoin se että lillutaan veneellä jigi vedessä väylällä ja toisten tiellä. Tai jopa ankkuroidutaan keskelle väylää kalaan? En vaan tajua. Näitäkin lahopäitä täällä riittää ja siksi verenpaineen laskemiseksi me kalastellaan hieman sivummalla kuin näillä hotspot paikoilla, jos on tunkua havaittavissa. EI sitä jaksa kukaan katsella kun lahopääidiootit kalastaa kun laput silmillä: minäminäminä, muista viis. Hohhoijaa....
Mutta vuodatus riittäköön tälläkertaa. Loppukaneettina että kalaan on päästy ja se on tärkeintä. Jatketaan tästä.

241011516_10159399369782460_127370854750

Mökkijärvi2

lauantai, 7. elokuu 2021

Helle-helv***iä ihan koko kesä

Niinhän se oli. Varsinainen helv***i koko kesä meinaan säiden suhteen. Toki onhan elokuukin vielä kesää mutta juhannusta ennen kun se pätsin puhkuminen alkoi ja loppui elokuun alussa niin tuntui että se kesti koko kesän. Tulipa istuttua 6vkoa sisällä. Ei paljon kun aamulla ja illalla tullut piipahdettua ulkona. Mun kroppa ei vaan kestä minuuttiakaan tuollaista keliä. Sydän sanoo poks. Parempi siis oli pysytellä sisätiloissa ja uneksia viileistä syyskeleistä. Parina iltana piipahdettiin kalassa kun lämpö sen salli mutta ei oikein otettavia kaloja ollut liikkeellä. Toki yhtenä kertana heti alussa koukkuun otti mittakuha mutta sehän olisi tiennyt heti kalasta pois lähtöä niin kala pääsi takaisin kasvamaan. Meidän kalapaikassa on sellainen "ongelma" että joka kalastuskerralla enemmistökalana ovat kuhat. Yleensä mitta on siellä 30-40cm. Ahvenia saa tosissan etsiä. Joskus niitä ei löydy ollenkaan vaikka ajellaan tuntitolkulla lenkkejä ympäri järveä. Mutta ei niin ei. Silloin pitää todeta että kalat ovat joko mestareita piiloutumaan tai ne ovat karanneet itänaapurin puolelle suojaan. Mutta kuhia löytyy. Aina. Tosin mitallisia on ehkä 1/40stä. Ainakin tänä kesänä on ollut tiukassa mitalliset kalat. Onhan se tietysti  hyvä että tuleaisuutta on mutta vähissä on mitalliset olleet. Mutta meillähän ei tunnetusti se saalis ole kalastuksessa se pääasia vaan että pääsee kalaan. Kala on vain bonus kaiken sen päälle. 
Nythän kelit on onneksi alkaneet viiletä hyvää vauhtia ja päästään pian taas merelle järvelle ja joellekin kalalle. Ja toivottavasti elokuun viimeinen viikko vietellään Sallassa samoissa merkeissä. Kovasti tässä sormet syyhyää. Aloitetaan nyt vaikka lähivesiltä lähipäivinä tämä patoutuneen kalastuspaineen purkaminen.

 

 

 

 

maanantai, 7. kesäkuu 2021

Ongintaa eri muodoissa

Toiset kisatkin saatiin kisattua koronan säännösten mukaisesti. Tällä kertaa kalaa löytyi helpommin kuin ensimmäisessä kisassa. Kala tosin oli pientä eli lähinnä salakkaa ja pieniä särkiä mutta ei kai sen väliä mitä kalaa se on kunhan sitä vaan on. Paljon kivempi on 3,5h viettää kun kalaa tulee lähes kokoajan kuin saada kaksi kilon lahnaa ja muuten kököttää paikallaan. Mut jokainen tykkää eri asioista eri kaloista ja eri kalastustavoista. Minä tykkään että saa kalaa. On se sitten mitä vaan.
Mukana siis kulkee sekä lyhyitä että pitkiä onkia, pieniä koukkuja ja vähän isompia, matoja sekä toukkia. Että tilanteen mukaan pystyy vaihtamaan tekniikkaa jne. Siinä minulle lienee se onginnan rikkaus ja mielekkyys kun se on monipuolinen laji. Pitää pysyä tilanteen tasalla ja mennä sen ehdoilla mitä kalaa tarjolla on. Ja sen mukaan vaihdellaan sitten vehkeitäkin :)
Minun saalis riitti jälleen voittoon ja myös suurin kala löytyi minun kalapussista tällä kertaa. Eli ihan hyvä kisa minulla siis :)
Muuten ei edelleenkään ole mitään ihmeempää kerrottavaa kalastusrintamalla. Tosin olen löytänyt nyt uuden lajin mitä olen muutamia kertoja kokeillut sekä veneestä että maalta. Eli pohjaonginnan. Se on vähän niinkuin dropshot mutta se olla kököttää paikallaan ja siinä on elävä mato eikä jigiä. Mukavaa hommaa vaikka en jaksa kyllä montaa tuntia sitä harrastaa kun siinä ei tehdä oikeastaan mitään. Mieluummin aktiivista kalastusta minulle. Mutta ihan mukavaa vaihtelua se on ollut ja olen saanut monenlaisia kalojakin. Tämä kyllä pysyy varmasti jossain määrin tästedes mukana mutta ei kuitenkaan syrjäytä normaali ongintaa tai muuta virvelikalastusta. Se on sellainen "sinnepäin" molempia noita sekoitettuna ja kokeillaan aina silloin kun siltä tuntuu. 
 

tiistai, 25. toukokuu 2021

Hiljaiseloa.....

Niin eipä ole oikein ollut mitään sen kummempia kalatapahtumia niin ei ole tullut kirjoiteltua tänne mitään. Ollaan kalasteltu niin joella merellä kuin järvilläkin vähän siellä ja täällä. Merellä ollaan käyty oikeastaan vaan litkaamassa haileja. Niitäkään ei ole tullut hyvin kuin yhdellä kerralla. Muuten parvet ovat olleet jossain muuaalla kun me ollaan oltu rannalla. No ei mahda minkään. Jatketaan yrittämistä. Joella ei ole tapahtunut mitään muuta kuin muutama uistin on jäänyt pohjaan. Hoh hoijaa. 
Järvellä ollaan käyty jigailemassa ahventa ja kuhaa. Niitä on tullut jotenkuten mutta paremminkin olisi voinut tulla. Mutta syömäkaloja on silloin tällöin mukaan otettu että ei nyt ihan surkeaa ole ollu.
Yhdet kisatkin on jo onginnassa kisattu ja voittohan sieltä napsahti. Toiset olisi ensi viikolla tiedossa. Saas nähdä miten siellä sitten menee. Paikka ei ole mulle se mieluisin mutta ei auta....
Tässä tälläinen lyhyt päivitys kun ei nyt mitään ihmeempää kerrottavaa ole. Ainiin. Yksi juttu on. Menetin sunnuntaina jigin hauen kitaan ja seuraavalla heitolla sain saman hauen ja sen menetetyn jigin takaisin. Syvällä kitalaessa oli kiinni ja silti otti heti uudelleen uuteen jigiin joten eipä se paljon näyttänyt häiritsevän. Että sellanen tapaus.