Näinhän se aina on. Talvi loppuu ihan kesken. Vaikka tänä vuonna se oli erityisen pitkä niin silti se loppuu kesken. Näin talvea rakastavana olen toki onnellinen näinkin pitkästä pilkkikaudesta mutta oishan sitä voinu vielä jatkaa :) Olihan se toki aika outoa käydä täällä vielä huhtikuun puolivälissä pilkillä ja lähteä saman viikon lopulla Hossan reissulle? Tuntui että mentiin sinne ihan väärään aikaan. Viime vuonna oltiin käyty ennen reissua jo silakoita litkaamassa, Kymijoella kirrejahdissa ja veneelläkin jigiä heittämässä. Niin nyt oli jäätä vielä lähtiessä. Mutta tälläistä se joskus on. 
Tämä kausi ei tuonut mitään ihmeellisiä onnistumisia kalojen koon suhteen. Toki syöntiahvenia tuli saatua mutta ei mitään sellaista mikä olisi jäänyt mieleen että jee olipa hieno saalis. Ja kaikissa entisissä hyvissä paikoissa ei ehditty edes käydä kun tuli taas löydettyä uusia paikkoja niin kaikkialle ei vaan ehdi. 
Hossa oli myös haasteellinen tälläkin kertaa. Jään päällä ei ollut lunta ja kelit aurinkoiset ja kirkkaat vedet niin yhdistelmä on huono. Vaikka kuinka kierrettiin entiset hyvät paikat ja uudet paikat 1-10m syvyyksiä niin kaiun näyttö ammotti tyhjyyttään. Ei mitään missään. Kaksi ekaa päivää meni ilman nykyn nykyä. Alkoi jo usko loppua että ei tästä tuu mitään. Oli kuuma ja hiki ja jäänpinta alkoi pettää auringon voimasta ja liikkuminen hankaloitui. Kyllä siinä kieltämättä tuli mieleen edesmenneen Irman sanat että "kaikkee hittoo sit ihmisen tulee lähettyy" :) Tiistaina satoikin sitten räntäpaskoo 10cm ja loppuviikko olikin jo vähän parempi. Pikkuhiljaa kala alkoi aktivoitua ja saatiin kirjolohia, taimenia ja harrejakin vuoden tauon jälkeen.
Mulla sattui lottovoittopäivä kun sain samana päivän kaksi suurkalarajan ylittävää harria. 50cm/1200g ja 52cm/1350g. Nyt näitä on sitten jo neljä eli taas tulee kaksi suurkalastajamerkkiä postissa. Yhteissaldo on sitten 6kpl. Että ei huono :)
Sain Eränkävijöiden Akilta vinkin hyvästä vieheestä kirkkaisiin vesiin ja eikun ostamaan sen värinen Mosari niin siihenhän se isompi harri sitten nappasi. Kiitokset Akille vinkistä :) Toki aiempien vuosien harrit oli tulleet suht samanvärisillä morreilla/mosareilla että ei se nyt mikään ylläriihmeväri ollut. Luonnonväri oranssilla iskupisteellä. Se riittää :)
Kyllä oli taas tekemistä että sai osumaan 5" reikään kun ne pitää mahotonta rallia jään alla. EIkä siima voi olla ihmeen paksua tai muuten vieheet ei ui hyvin ja kala ei ota. Että kieli keskellä suuta ja pelko persiissä sai näitä väsytellä että osuu avantoon ja saa vielä ylöskin. HUH! Mutta onni oli puolella ja nämä kaksi upeaa kalaa näki päivän valon. Pikainen punnitus ja mittaus ja takaisin uimaan. Heippa hei ja kiitos ralleista! 

Että tälläinen reissu ja talvi tälläkertaa. Nyt sitten pitää alkaa suunnata katseita kesäkauteen ja eri kalastusmuotoihin ja kisailuun. Vielä ei hirveästi innosta mikään, kun tää on aina tätä luopumisen tuskaa talvesta :( Ja kesän pelkoa. Helteen pelkoa. Selviämisen pelkoa. Mielellään hyppäisin tästä toukokuusta suoraan elokuun loppuun Lapin reissun kynnykselle. Sitten olisikin jo ihana jigaussyksy tuloillaan ja ihana talvi. Mutta niinhän en pysty tekemään vaikka kuinka haluaisin. Että otettava on taas vastaan se mitä tulee. Toivoa parasta eli viileää kesää ja pelätä pahinta eli kuumuutta..... 
Näihin kuviin ja tunnelimiin.

52cm kauneutta

50cm harri